Kävin 28.10.2017 Jyväskylässä Suomen käsityön museossa edustamassa Korjaussarjakollektiivia pitämällä luennon ja pystyttämällä paikalle Vaatehuoltoaseman. Käsityön museossa vietettiin tuolloin Pukupäivä II:sta ja tapahtumassa oli Korjaussarjan lisäksi kansallispukuklinikka ja sashiko-työpaja. Tässä blogitekstissä on tiivistettynä pitämäni luennon vaatetuotanto-osuus, sekä linkkejä joista saa lisätietoa.
Vuonna 2013 muotiteollisuuden epäeettisyys tuli siihen pisteeseen, ettei kukaan voinut enää sulkea silmiään, kun Rana Plaza vaatetehdas Bangladeshissa romahti. Clean clothes -kampanjan nettisivustolta löytyy lisää tietoa katastrofin syistä ja muun muassa onnettomuudesta selvinneiden ihmisten haastatteluita.
Tässä yhdessä onnettomuudessa 1138 ihmistä kuoli ja yli 2600 loukkaantui, mutta minkä vuoksi? Muodin ja vaatteiden.
Mitä muoti sitten on? Ritva Koskennurmi-Sivonen määrittelee vuonna 2002 pitämässään luennossa Muoti muuttuu, mutta tuleeko se koskaan kauniimmaksi? että muoti tarkoittaa vähintään seuraavia kahta asiaa: se on (1) jatkuva sosiaalinen prosessi, jossa uudenlaisia tuotteita syntyy ja ihmiset käyttävät niitä, sekä (2) jonakin ajankohtana käytössä oleva muotoihanne, eli mikä on muodissa juuri sillä hetkellä.
Yle Areenassa on toistaiseksi kuunneltavissa Kalle Haatasen ohjelma Muoti Neuvostoliitossa, jossa Jukka Gronow luonnehtii muotia seuraavasti:
”Muodilla ei ole varsinaista tarkoitusta. Se vain on aina uutta ja aina liikkeessä. Se vaihtelee hieman salaperäisesti ja satunnaisesti ja samalla se totuttaa meidät muutokseen ja liikkeeseen. Muoti on hyvin harmiton tapa oppia, että mikään ei ole pysyvää.”
Muoti on siis perustaltaan harmiton ilmiö. Ongelma onkin siinä, että joillekin on erittäin kannattavaa yritystoimintaa teettää halvalla myytäviä vaatteita epäinhimillisissä oloissa. Tämä kehitys alkoi globalisaation myötä 1990-luvulla, kun syntyi halpa- ja pikamuoti. Kulminaatiopisteensä se saavutti 2013 Rana Plazassa ja seuraavana vuonna onnettomuuden vuosipäivänä järjestettiin ensimmäistä kertaa Fashion Revolution eli Vaatevallankumous. Tuolloin joukko Helsingin yliopiston käsityötieteen opiskelijoita järjesti Vaatehuoltoaseman ja Korjaussarjakollektiivi perustettiin. Anu Kaarina Hämäläinen kertoi kollektiivin periaatteista Elävä käsityöperintö -seminaarissa ja video on nähtävissä Elävän perinnön Youtube-kanavalla.
Sen jälkeen on selkeästi ollut havaittavissa muutosta muoti- ja tekstiiliteollisuudessa. Muun muassa lähituotanto on muodostunut osalle yrityksistä kilpailuvaltiksi ja tekstiili- ja muotiteollisuutta on palannut Suomeen. Siitä kertoo tämä Aamulehden artikkeli.
Toisaalta kaksi vuosikymmentä halpoja vaatteita on luonut kulutuskulttuurin, josta kaikki eivät ole valmiita luopumaan. Kiertotalous tarjoaa vastauksia tähän, kirjoittaa Kirsi Niinimäki ja Anniina Nurmi puolestaan ehdottaa ratkaisuksi Vaate palveluna -mallia. Niinimäen, Nurmen ja Suomen muoti ja tekstiili Ry:n Anna Kaisa Auvisen keskustelu aiheesta on kuunneltavissa Ympäristötiedon foorumin nettisivuilta.
Vaate palveluna tarkoittaa, että tuotteen sijasta ostatkin vain käyttöoikeuden eli vuokraat vaatteen. Jaoimme kesällä Korjaussarjan Facebook-sivulla BBC:n videon tanskalaisesta yrityksestä, joka vuokraa vauvojen ja lasten vaatteita. Jäin silloin miettimään, että olen kuullut idean aikaisemminkin – ja aivan oikein – jo vuonna 2010 Suomessa aloitti toimintansa vauvanvaatteiden vuokrauspalvelu Beibamboo. llmeisesti maailma ei silloin ollut vielä kypsä idealle, sillä verkkokaupan perusteella vuokrausmahdollisuutta ei ole enää olemassa. Olen sitä mieltä, että tässä olisi markkinarako olemassa. Mitäpä jos piakkoin äitiyspakkauksen vaihtoehtona olisi fyysisen pakkauksen tai rahan lisäksi vaatteiden vuokrausmahdollisuus?
Suomen käsityön museon perusnäyttelystä löytyy muuten lukuisia esimerkkejä huolella, taidolla ja rakkaudella korjatuista vaatteista. Museoon on aina perjantaisin vapaa pääsy. Ehkäpä Käsityön museon avoimesta pajasta löytyy myös välineitä ja materiaaleja, joilla voit tarvittaessa korjata vaatteitasi?
Helena Hämäläinen
Korjaussarjakollektiivi 