Pyörän keväthuolto

Huolla pyörä kevätkuntoon! Korjaussarja sai alkunsa tekstiileistä. Olemme kuitenkin toivoneet pystyvämme tarttumaan kaikenlaiseen korjattavaan huonekaluista menopeleihin.

Nyt toive on totta. Uudessa MT:n Viikonvaihteessa neuvomme Elinan kanssa miten polkupyörä huolletaan kevätkuntoon!

Hups! Kesä yllätti kollektiivilaiset, ja juttukin jäi pävittämättä. Julkaistu MT-juttu on nyt tässä. Valitettavasti tiedoston kuvalinkit ovat vanhentuneet, ja näyttävät pelottavaa vaarakolmiota. Asia ei silti ole vanhentunut, siitä vaan pyöriä rassaamaan!

Make Do and Mend
’ Make Do and Mend IWM PST 14925 ©Imperial War Museum

Anu Kaarina Hämäläinen ja Elina Määttänen

Mainokset

Terveisiä Elävä käsityöperintö -seminaarista!

Taidon päivän aattona 13.4. järjestettiin Kansallismuseon auditoriossa Elävä Käsityöperintö -seminaari, jossa Korjaussarja oli mukana.

Anu Kaarina Hämäläinen kertoi  lyhyesti Korjaussarjan toiminnasta ja päämääristä  seminaarin ”Tulkintoja elävästä käsityöperinteestä” -osiossa

elava04

 

Mobiilin vaatehuoltoaseman äärellä käytiin jälleen lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja seminaarin taukojen aikana.

elava03

Suomen käsityön museo julkisti seminaarissa Vuoden käsityöläisen, joka on suutari ja kengänkorjaaja Juho Erving! Vuoden käsityöläinen on vuosittain jaettava aineeton tunnustus paitsi käsityöläiselle, myös hänen edustamalleen alalle, joten kaikki jalkine- ja korjausalan ihmiset voitte röyhistää rintaanne, olla oikein ylpeinä ja jatkaa samaan malliin!

elava01

 

Seminaarin powepoint-esitykset ovat nähtävillä seminaariohjelman sivuilla. http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/toimeenpano-suomessa/elava-kasityoperinne

Esitykset löytyvät, kun klikkaa ohjelmassa olevia aiheita. Ennen pitkää sivulle pitäisi ilmestyä myös videotallenteet kaikista esityksistä. Seminaari oli osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelun yleissopimuksen toimeenpanoa. Suomi on hyväksynyt sopimuksen vuonna 2013, ja nyt on meneillään keskustelu eri aloilla siitä, mitä aineeton kulttuuriperintö on, ja kuinka sitä vaalitaan. Osana prosessia alkuvuodesta on avattiin myös Elävän perinteen wikiluettelo, jonne kerätään esimerkkejä elävästä aineettomasta kulttuuriperinteestä.

Kalavelaisten naisten liiton hallituksen puheenjohtaja Ildikó Lehtinen kirjoitti seminaarin jälkeen, että elävänä säilyvän kulttuuriperinnön edellytys on yhteisöllisyys ja yhteiset päämäärät. Kiitos teille kaikille, jotka pidätte yhdessä meidän kanssa elävänä pitkiä nuukuuden ja kestävyyden, käsityön ja käsillä tekemisen perinteitä!

 

Helena Hämäläinen

Farkkujen lahkeiden korjaus ja tahranpoistoa

Kevään mittaan olemme kirjoittaneet Tee itse-palstalle erilaisia juttuja. Olemme koonneet asiantuntemustamme ja osaamistamme vaatteiden huoltamiseen ja korjaamiseen liittyen, ja tässä matkan varrella pari painetussa lehdessä julkaistua juttua on jäänyt blogistakin puuttumaan. Näin Vaatevallankumousviikon aluksi on hyvä palata perusasioiden äärelle: laatuun ja tahroihin.

”Pikamuoti on noidankehä, jonka muodostavat huonolaatuinen ja halpa tekstiili sekä ostamalla osallistuminen.” Aprilliperjantaina julkaistiin Kauan eläköön vaate! Maaseudun Tulevaisuuden Viikonvaihteen Tee itse-sarjassa. Juttu käsitteli laatua, pikamuotia ja kestävää pukeutumiskulttuuria 4000 merkissä. Ohjeosuudessa sovelletaan ripsinauhalla vahvistamista farkkujen lahkeiden korjaamiseen.

teerisuon lahkeita
Rispaantuneiden lahkeiden korjaamista Irja Teerisuon kirjassa Hoida oikein vaatteesi (1952).

 

Kuulemme Vaatehuoltoasemilla ja muissa tapaamisissa monenlaisia vinkkejä vaatteiden korjaamiseen ja huoltoon liittyen. Yksi hämmentävimmistä on maitokahvitahran poistaminen kanamunankeltuaisella! Sen kertoi Annuli Perheentupa Suomen Kansantanssin Ystävien puvustolla, on kuulemma käytetty ja toimiva vinkki. Sitä piti päästä kokeilemaan, ja siinä samalla tuli testattua monta muutakin tahranpoiston urbaanilegendaa. Juttu julkaistiin MT:n Viikonvaihteessa perjantaina 8. huhtikuuta. Tahranpoisto-ongelmissa kovin hyödyllisiä, joskin toisiaan joskus jopa sanasta sanaan toistavia listauksia löytyy Martoilta, Kyllä äiti tietää -blogista, Outi Pyyltä ja tietysti Ameriikan martalta, Martha Stewartilta.

Sappisaippuan mahti jäi pohdituttamaan, ja sen kemiallista vaikutusta olen yrittänyt haarukoida asiantuntijoilta siinä onnistumatta. Joka tapauksessa sappisaippua osuu lähimmäksi sellaista yleistahranpoistoainetta, jona monia myrkkypurkkeja mainostetaan. Esikäsittelyn aikana tulos on usein pelottava, kuten värinmuutos marjatahrassa, mutta saippua toimii pesun aikana yhteistyössä pesuveden ja -aineen kanssa, kenties samaan tapaan kuin teollisesti pesuaineisiin lisätyt kohdennetut entsyymit. Mene ja tiedä. Tahranpoistossa pelataan monesti pH:n vaihtelulla (sooda, etikka jne.), ja pH-temppu on pesupallokin, joka muuten korvaa pesuaineen näppärästi, ellei halua pesupähkinöiden kanssa puuhastella.

 

Tällä viikolla on luvassa postaus keskiviikkona 13.4. järjestetystä Elävä käsityöperinne! Kansallispuvuista leluhakkerointiin, johon osallistuimme kaikkine Mobiilivaatehuoltoaseman ihmeinemme, ja jossa tapasimme monia mielenkiintoisia ihmisiä.

Lisäksi järjestämme yhdessä Huili-lehden kanssa Vaatevallankumoustempauksen keskiviikkona 20.4. ja torstaina juhlimme kollektiivin kaksivuotispäivää ja uusia kollektiivin jäseniä perinteisellä Vaatevallankumouksellisella Vaatehuoltoasemalla Helsingin yliopiston Porthaniassa.

Tervetuloa tapaamisiin!

Logomme ja graafisen ilmeemme on muuten uudistanut graafikko Eeva Helle. Upeaa työtä, eikö!

Anu Kaarina Hämäläinen